Näin valokuvaat tai skannaat teoksesi niin, että siitä tulee hyvä vedos
Vedos voi olla vain niin hyvä kuin tiedosto, josta se tehdään, joten teoksen digitointi on vaihe, joka ratkaisee kaiken sen jälkeen tulevan. Lyhyt vastaus: skannaa teos, jos voit, sillä skannaus toistaa sävyt ja hienot yksityiskohdat tarkemmin kuin valokuva. Valokuvaa se silloin, kun skannaaminen ei ole käytännöllistä. Tee sitten tämän oppaan lopussa olevat neljä tarkistusta ennen kuin myyt tiedostosta ainuttakaan vedosta.

Ensin: mitä tarvitsemme sinulta
Painamme digitaalisesta tiedostosta. Emme skannaa, valokuvaa tai digitoi alkuperäisteoksia itse, joten älä lähetä meille itse teosta. Lataat palveluun JPEG-, TIFF- tai PNG-tiedoston, ja kaikki alla oleva tähtää siihen, että tiedosto on teoksen uskollinen kopio.
Skannaaminen
Pieniin, tasaisiin paperitöihin kotona oleva tasoskanneri voi riittää. Puhdista lasi, aseta työ suoraan ja kytke skanneriohjelmistosta pois kaikki automaattinen kuvanparannus ja terävöinti, koska haluat teoksen sellaisena kuin se on. Skannaa suurena. Asetus 1200 DPI on ihanteellinen. DPI tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, kuinka monta pistettä skanneri tallentaa teoksesi jokaista tuumaa kohden. Suuren skannauksen voi aina pienentää myöhemmin. Pientä ei voi suurentaa.
Käytä ammattimaista skannauspalvelua kaikkeen, mikä on suurta, herkkää tai tärkeää. Suosittelemme Lontoon Wandsworthissa toimivaa Cultural Heritage Digitisation (CHD) -yritystä, joka skannaa alkuperäisteoksia suurkuvaskannerilla, joka ei kosketa työn pintaa. Meillä ei ole kaupallista sopimusta heidän tai kenenkään muun kanssa, joten käytä sitä, joka sopii sinulle. Skannausten laatu vaihtelee paljon palveluntarjoajien välillä, joten tarkista arvostelut ennen varaamista ja pyydä yhdistetty (flattened), korkearesoluutioinen TIFF. Varaa siihen myös aikaa: skannausvaraus on erillään vedostilauksestasi ja pidentää aikatauluasi.
Valokuvaaminen puhelimella ja ikkunan ääressä
Puhelimen kamera voi toimia pehmeässä päivänvalossa. Menetelmä tiivistyy tasaiseen valoon, kohtisuoraan kameraan ja vakaaseen käteen.
Valo. Työskentele suuren ikkunan vieressä, poissa suorasta auringosta. Valoisa, pilvinen päivä on ihanteellinen. Haluat tasaisen valon, jossa ei ole varjoja eikä kirkkaita läiskiä. Sammuta huoneen lamput ja kattovalot: päivänvalon ja lamppujen sekoittaminen tuo kuvaan kaksi eriväristä valoa, ja sitä on vaikea korjata jälkikäteen.
Asento. Ripusta teos seinälle tai nosta se pystyyn nojalleen ja pidä kamera täsmälleen sen suuntaisena, kohdistettuna työn keskelle. Jos kamera kallistuu, suorakulmiosta tulee puolisuunnikas. Käytä pääobjektiivia, älä laajakulmaa, ja täytä sitten kuva-alasta teoksella niin paljon kuin voit, jotta säilytät mahdollisimman monta pikseliä.
Vakaus. Käytä jalustaa, jos sinulla on sellainen, tai tue puhelin jotain tukevaa vasten. Ota useita kuvia ja säilytä terävin.
Lasi ja kiilto. Ota työ pois kehyksestään, jos voit, koska lasi heijastaa kaiken. Jos työ on lakattu tai kiiltävä, muuta valon kulmaa, kunnes kirkkaat läiskät katoavat.
Värireferenssi. Aseta valokuvaajan harmaakortti työn viereen yhdessä kuvista. Se antaa sinulle tai kenelle tahansa tiedostoa muokkaavalle tunnetun neutraalin sävyn, jota vasten värit voi korjata.
Jos sinulla on kamera
Samat säännöt pätevät, ja hallintaa on enemmän. Paras järjestely on kaksi samanlaista valoa, yksi kummallakin puolella noin 45 asteen kulmassa ja samalla etäisyydellä työstä, sekä kamera jalustalla. Kuvaa RAW-muodossa, pidä ISO matalana, aseta aukoksi noin f/8 ja säädä valkotasapaino käsin. Jos nuo sanat eivät sano sinulle mitään, ei haittaa. Puhelinmenetelmällä pääset alkuun, ja ammattimainen skannaus on olemassa niitä töitä varten, joilla on eniten merkitystä.
Neljä tarkistusta ennen kuin myyt tiedostosta
1. Onko se tarpeeksi suuri? Katso tiedoston mitat pikseleinä. Jaa kumpikin luvulla 200, niin saat tuumina suunnilleen suurimman vedoksen, jonka siitä saa hyvälaatuisena. Jaa luvulla 300, niin saat koon, jossa se näyttää kaikkein parhaalta. 4 000 × 5 000 pikselin tiedosto on parhaimmillaan noin 13 × 17 tuumaan asti ja venyy kokoon 20 × 25. Nyrkkisääntönä pidä 12 megapikselin puhelimella otetut tiedostot pienemmissä koissa. Kaikki alle 2 megapikselin tiedostot hylätään latausvaiheessa.
2. Onko se terävä? Zoomaa 100 %:iin niissä kohdissa, joilla on merkitystä: reuna, viiva, siveltimenjälki. Jos se on pehmeä näytöllä, se on pehmeä paperilla. Ohjelmisto voi suurentaa tiedostoa, mutta se lisää pikseleitä, ei yksityiskohtia.
3. Ovatko värit oikein? Aseta alkuperäisteos näyttösi viereen päivänvalossa ja vertaa niitä. Katso tarkimmin valkoisia. Paperi, jonka pitäisi olla valkoinen, tallentuu valokuvaan usein harmaana tai kermanvärisenä, ja se sävy on tiedostossa, joten se on myös vedoksessa. Korjaa se ennen lataamista. Värioppaamme käsittelee asiaa näytön kannalta.
4. Toimiiko se paperilla? Tilaa testiliuska: 4 × 30 tuuman liuska kuvastasi paperilla, jota aiot käyttää. Se näyttää värit, kontrastin ja terävyyden tavalla, johon mikään näyttö ei pysty, ja se on halvin tapa löytää ongelma ennen kuin ostajasi löytävät sen.
Tallentaminen ja lataaminen
Käytä alkuperäistä tiedostoa, älä kopiota, joka on kulkenut sähköpostin tai viestisovelluksen kautta, koska ne yleensä pienentävät tiedostoa matkalla. Tallenna se JPEG-muodossa parhaalla laadulla tai yhdistettynä TIFF-tiedostona. Jos kuvasit iPhonella, vie ensin JPEG: HEIC-tiedostot hylätään latausvaiheessa. Pidä väriprofiili upotettuna, kun tallennat. Jos ohjelmistosi antaa valita profiilin, suosittelemme profiilia Adobe RGB (1998).
Vaiheittaiset ohjeet ovat ohjekeskuksessa: Miten teos kannattaa valokuvata ennen lataamista?, Näin valmistelet tiedostot painoa varten ja Näin lataat teoksen.
Meidän näkemyksemme
Digitointi on vedosten myymisen vähiten hohdokas osa ja se osa, joka kannattaa kaikkein eniten tehdä kunnolla. Teet sen kerran jokaiselle teokselle, ja jokainen siitä työstä koskaan myymäsi vedos tehdään sen pohjalta. Anna sille iltapäivä. Sen jälkeen loppumatka on kourallinen päätöksiä.
Piditkö tästä? Saat lisää sähköpostiisi
Drop-opas: viisi lyhyttä sähköpostia samalta tiimiltä.